Työpaikkailmoitus, joka toimii
Vaikuttava paikka rakentaa toivottua työnantajakuvaa on - kaikille tuttu työpaikkailmoitus.
Työpaikkailmoitus. Eli se tapa, jolla tyypillisesti kerromme meistä, avoimesta työpaikasta, odotuksistamme ihanteellista hakijaa kohtaan sekä työnhakuprosessista ainakin hakuajan päättymisajankohdan. Miten saada tuosta parjatusta tekstipätkästä edes hieman parempi?
Mietimme nyt jotain sellaista, jonka myös uteliaisuudelleen periksi antanut passiivinen työnhakija jaksaisi lukea loppuun asti ja parhaassa tapauksessa jopa kehua somessa. Ja joka vielä varmistaisi, että hakijoiden enemmistö on juuri organisaation tavoittelemia työnhakijoita.
Perinteistä paremman työpaikkailmoituksen muotoilu alkaa ilmoituksen nimestä. Mennäänkö organisaation omilla tehtävänimikkeillä? Käytetäänkö jotain yleisluonteisempaa versiota esimerkiksi vaihtamalla ”avainasiakaspäällikkö” koruttomampaan mutta selkeämpään ”myyjä”-titteliin. Vai lähdetäänkö revittelemään jollain enem- män huomiota, niin negatiivista kuin positiivista, herättävällä versiolla, kuten ”liiketoimintahaasteiden Sherlock Holmes”.
Nimen valinnassa kannattaa tasapainoilla kiinnostuksen herättämisen ja informatiivisuuden välillä – pitäen kuitenkin mielessä työnantajabrändille valittu äänensävy. Varustelekalle sopii raflaavammat tehtävänimikkeet kuin K-ryhmälle. Lisäksi nimen valinnassa on hyvä ottaa huomioon, millaisia hakusanoja tavoiteltujen ihmisten voidaan olettaa käyttävän.
Nimen jälkeen pohdittavaksi tulee rakenne. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana siinä, miten hurjasti perinteistä mallia voidaan rikkoa ilman, että työnhakijoiden tiedonkaipuuseen ei vastata tai lukukokemuksesta tulee liian hankala. Perinteinen mallihan on jotakuinkin tämän kaltainen:
Tylsä (onneksi usein lyhyt) kuvaus organisaatiosta työnantajana
Kuinka montaa henkilöä haetaan ja mihin tehtävään
Pari lausetta tiimistä
Tylsä listaus työtehtävistä ja ehkä pari sanaa vastuista
Piiitkä lista odotuksia ja/tai vaatimuksia ihanteelliselle työnhakijalle
Muutama sana työnhakuprosessista – ainakin päivämäärä, jolloin hakuaika loppuu ja pari hassua ajankohtaa, jolloin onnekkaimmat voivat haaveilla lisätietojen saamisesta ja/tai kiinnostuksensa esiin tuomisesta rekrytoivalle esihenkilölle
Yleinen yritysesittelyteksti, joka ei kiinnosta ketään
VÄLTÄ edellä olevan listan hyödyntämistä, jos tarkoituksesi ei ole vain hävitä turhien työpaikkailmoitusten joukkoon.
Millainen rakenne sitten olisi positiivisella tavalla erottuva, selkeä ja vielä kaiken lisäksi vastaisi työnhakijan tarpeisiin? Hyvään tai ainakin parempaan rakenteeseen päästään näillä ohjeilla:
Aloita yhteyden luomisella. Kerro organisaation visiosta tai olemassaolon tarkoituksesta tavalla, joka puhuttelee juuri ky- seisen työpaikkailmoituksen kohderyhmän edustajia. Koeta ensin puhutella työpaikkailmoituksen pariin eksyneen sydäntä järjen sijaan olemalla empaattinen.
Herätä kiinnostus. Käytä esimerkiksi kysymystä, ehdotusta tai törkeää lupausta saadaksesi lukijan jatkamaan ilmoituksen parissa pidempään.
Yllätä. Viimeistele alussa aloitettu yhteyden luominen ja varmista luetun jääminen mieleen yllättämällä lukija jollain miellyttävällä tavalla. Rohkeimmat kertovat työnantajasta jotain, joka pitää paikkansa mutta on osan mielestä negatiivista. Näin erotutaan tyypillisesti työnantajien hehkutusteksteistä ja myös annetaan lukijalle parempia eväitä tehdä tietoinen valinta innostua työnantajasta.
Tarjoa oivalluksia. Kerro työtehtävään liittyvistä yksityiskohdista, jotta lukija voi hoksata, mistä on kyse, ja parhaassa tapauksessa muodostaa mahdollisimman lähellä totuutta olevia odotuksia tehtävistä, vastuista ja velvollisuuksista sekä työnantajan odotuksista.
Ole myyvä. Kommunikoi tehtävän tärkeimmät vaatimukset selkeästi. Liian pitkät vaatimuslistat ovat luotaantyöntäviä – jos ilmoituksesta saa kuvan, että etsit yksisarvisia, moni oikeasti hyvä kandidaatti voi jättää hakematta. Vaatimusten ohella on tärkeää, että kerrot tunteita herättävällä mutta totuudenmukai- sella tavalla myös sen, mitä tarjoat. Miksi teille kannattaa tulla töihin? Hyvä nyrkkisääntö on, että ”odotamme sinulta”- ja ”tarjoamme sinulle” -listaukset on hyvä olla yhtä pitkiä.
Kutsu toimintaan. Mikään taktinen markkinointiviesti ei ole täydellinen ilman lopussa olevaa kutsua tehdä jotain. Markki- nointiväen hokema CTA (call to action) on tässä tapauksessa jotenkin kivasti esitetty pyyntö hakea kyseistä tehtävää. Eikä kutsu ole täydellinen ilman lisätietoja siitä, missä ja miten pää- see työnhakujuhliin mukaan. Äläkä unohda kertoa, mikä on RSVP:n ajankohta. Ennen oikolukua palaa vielä ilmoitustekstin alussa yhteyden luomisessa käytettyihin argumentteihin. Niiden avulla voit alleviivata, millaisista asioista innostuneita hakijoita erityisesti toivotaan.
Oli työpaikkailmoituksen rakenne millainen tahansa, sisältö on tär- keämpi, jos halutaan saada työpaikasta kiinnostuneet muuttumaan toivotunlaisiksi työnhakijoiksi. Työpaikkailmoitusjargonin kohentamiseen hyvä yksinkertainen ohjenuora on: konkretisoi esimerkein, mitä yrität sanoa. Kaikkiin työpaikkailmoituksen listauksiin sopii erinomaisesti työnantajabrändiasiantuntija James Ellisin kaava:
Tulet [TAITO] / [TEHTÄVÄ], jotta [LOPPUTULOS]
Kaavaa hyödyntämällä ”erinomaiset taidot Excelissä” muuttuu todennäköisemmin oikeita odotuksia asettavaan muotoon: ”Tulet käyttämään Excelin makroja päivittäin toimitusjohtajan viikoittain seuraamien myyntiraporttien tekemiseen.”
Kaavan käyttämisen lisäksi työpaikkailmoituksen listoissa on hyvä miettiä tarkoituksenmukaisuutta. Esimerkiksi perustaidot Microsoft Office -työkalujen kanssa taitavat olla jo aika yleisiä.
Syytä on myös huomioida, miten työpaikkailmoituksessa esitetyt asiat esikarsivat hakijoita. Toisaalta haluat karsia teille sopimattomat hakijat painottamalla työnantajalupauksen asioita ja realistista kuvaa työtehtävästä. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, ettet vahingos- sa välitä sellaista viestiä, joka saa osan organisaation kaipaamista ja sin- ne hyvin sopivista hakijoista hylkäämään organisaation. Ei-toivottua hakijoiden esikarsintaa ovat esimerkiksi tyypillisesti maskuliinisiksi yhdistettyjen termien, kuten kilpailuhenkinen ja vaativa, käyttäminen. Myös vaikkapa vaatimustason turhan korkealle nostaminen listaamalla kaikki mahdolliset toiveet ja haaveet ideaalille hakijalle on hyvä tapa karkottaa myös erinomaisia hakijoita.
Lähteet:
Huhta & Myllyntaus (2021) Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus,
Ellis (2020) The Employer Brand Handbook: Volume 1: The Real World Guide to Working With Recruiters,
Adams & Marshall (2020) Give & Get Employer Branding: Repel the Many and Compel the Few with Impact