Keinot ovat monet, kun työntekijöitä pyritään ymmärtämään paremmin

Työntekijäymmärrys on systemaattinen tapa kerätä tietoa siitä, mitä omat työntekijät ja rekrytoinnin pääkohderyhmät pitävät tärkeinä ja merkityksellisinä asioina työssään. Tätä eri tavoin kerättyä tietoa hyödynnetään niin työntekijäkokemuksen kehittämisessä kuin työnantajabrändityössä.

Vetovoimaisen työpaikan polttoainetta on määrällinen ja laadullinen tieto nykyisten ja potentiaalisten työntekijöiden odotuksista, toiveista, mielikuvista, osaamisesta, kokemuksesta, tavoitteista ja motivaatiosta. Työntekijäymmärrys ei kuitenkaan tuota toivottua hyötyä, jos vetovoimatyötä tekevät eivät pohjaa työtään ymmärrykseen organisaation toiminnasta ja tulevaisuuden suunnasta osaamistarpeen näkökulmasta. Eli aivan ensimmäisenä on löydettävät vastaukset jostain näihin kysymyksiin:

a) Kuinka paljon ja millaista osaamista omaavia työntekijöitä tarvitaan jatkossa ottaen huomioon organisaation kasvutavoitteet, toimintaympäristön muutokset sekä erityisesti teknologian mahdollistamat vaihtoehdot ihmisten työpanokselle?
b) Millaisen haasteen edessä ollaan, kun pyritään hankkimaan organisaation tulevaisuudessa tarvitsemaa osaamista?

Vastauksia edellä kuvattuihin strategisiin kyvykkyyksiin sekä kuiluun niiden nyky- ja tavoitetilan välillä on peilattava työntekijöiltä kerättyyn tietoon. Työntekijäymmärrystä pystytään näin hyödyntämään strategiaa parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttävässä vetovoimatyössä monin tavoin:

1) organisaation inhimillisen osaamisen ja sen määrän nykytilan kartoittamiseen
2) tulevaisuuden osaamistarpeen arvioimiseen
3) työntekijäkokemuksen kehittämiseen ja mittaamiseen
4) työnantajabrändin rakentamiseen ja mittaamiseen

Työntekijäymmärrystä kerrytetään usein henkilöstökyselyillä ja bränditutkimuksilla. Niillä on paikkansa erityisesti vaikutuksen mittaamisessa ja vetovoima-asiat tosissaan ottavan johdon mittariston datalähteenä. Työntekijäymmärrys vaatii kuitenkin monipuolisempia tutkimusmenetelmiä, jos halutaan kunnolla ymmärtää omia ja potentiaalisia työntekijöitä sekä strategiaan liittyvää osaamishaastetta. Työntekijäymmärryksestä voi muodostua aito kilpailuetu paremman työntekijäkokemuksen kehittämisen ja vahvemman työnantajabrändin myötä. Se edellyttää ymmärryksellä ratkottavaksi tarkoitetun vetovoimahaasteen tarkastelemista myös muilla kuin määrällisillä menetelmillä.

Työntekijäymmärrystä voidaan tutkia lähestulkoon millä tahansa tutkimusmenetelmällä riippuen siitä, mitä tulee ymmärtää. Esimerkiksi haastattelut, työntekijöiden seuraaminen työntouhussa, työpajat, fokusryhmät ja vaikka työntekijöiden täyttämät päiväkirjat ovat mitä parhaimpia keinoja kerryttää ymmärrystä. Kannustamme yhdistämään voimat organisaatiossa asiakastutkimusta tekevien kanssa. Jos sellaisia ei ole tai apua ei syystä tai toisesta ole saatavilla, on paljon palveluntarjoajia, jotka voivat auttaa keräämään tietoa ja analysoimaan sitä tarkoituksenmukaiseksi ymmärrykseksi.

Alla olevaan kuvaan on kerätty oman kokemuksemme mukaan kaikista parhaiten työntekijäymmärrykseen kerryttämiseen soveltuvat keinot. Ota kuitenkin huomioon, että lisäarvoa tuotetaan etenkin silloin, kun kaikkea kerättyä tietoa yhdistetään muuhun relevanttiin organisaatiossa olevaan tietoon, tärkeimpänä liiketoimintatietoon. Analytiikan avulla jo menneisyyteen jääneen asian raportoinnista pyritään etenämään kohti syy–seuraussuhteiden tunnistamista ja tulevan käyttäytymisen ennustamista.


———
Jos kaipaat apua organisaationne työntekijäkokemuksen tai työnantajabrändin rakentamisessa - katso täältä lisää tietoa palveluistamme ja porkkanakirja-opaskirjasta.

Tekstin lähde: Huhta & Myllyntaus (2021) Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus