Työntekijöiden ymmärtämisen Työkaluja ja Konsultteja

Kirjoittaja: Miikka Huhta

Kävimme läpi Suomessa käytettyjä työntekijäymmärryksen työkaluja ja palveluntarjoajia.
Alta löytyy erilaisia tapoja ymmärtää paremmin mitä nykyiset tai potentiaaliset työntekijät odottavat ja ajattelevat työstä ja työpaikoista. Jotkin esitellyt yritykset voisivat olla useammassakin kategoriassa, mutta lajittelimme ne sen mukaan millaisista tutkittua tietoa tarjoavista palveluista yritykset käsittääksemme ovat parhaiten tunnettuja.
Lista ei ole täydellinen ja otamme mielellään vastaan ehdotuksia lisättävistä yrityksistä.

Lopussa olevaan listaan on huomioitu onko yritys suomalainen vai ulkomailta kotoisin. Onkin hyvä huomioida, että moni kansainvälinen toimija (erityisesti Universum, Academic Work ja Great Place to Work) ovat jo pitkään tarjonneet suomalaisen työelämän ja työntekijöiden ymmärtämiseen räätälöityjä tutkimuspalveluita.


HENKILÖSTÖN TUTKIJAT
Räätälöidyt tai standardoitut henkilöstötutkimukset

Henkilöstötutkijat tarjoavat tarpeeseen räätälöityjä tutkimuspalveluita tai valmiiksi suunniteltuja ja benchmark-tietoa muista työnantajista tarjoavia standardoituja henkilöstökyselyitä. Näitä palveluita voi ajatella "avaimet käteen" -ratkaisuina, joissa tutkimus suunnitellaan, toteutetaan ja analysoidaan asiakkaan puolesta. Usein tutkimustuloksetkin tullaan vielä erikseen esittelemään henkilökohtaisesti.

Mitä hyötyjä henkilöstötutkimuksista saa?

  • Syvällinen työntekijäymmärrys: Räätälöidyt tutkimukset vastaavat juuri organisaation erityisiin tarpeisiin ja tarjoavat tarkkaa tietoa työntekijöiden kokemuksista. Räätälöidyt tutkimukset saattavat yhdistää monenlaista tiedonkeruuta (kyselyt, haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, olemassa olevan tiedon analyysi jne.) ja analyysitapoja. Näin saadaan niin kehityksen seuraamisen mahdollistavaa numerotietoa kuin miksi-kysymyksiin vastaavaa laadullista tietoa.

  • Becnhmark-vertailu: Standardoidut tutkimukset tarjoavat mahdollisuuden vertailla työntekijöiden näkemyksiä muiden vastaavien työpaikkojen saamiin tuloksiin. Johdon raportointi erityisesti hyötyy siitä, että tulokset voidaan laittaa kontekstiin tarkastelemalla myös verrokkien tuloksia samoista kysymyksistä.

  • Aika- ja resurssisäästöt: Avaimet käteen -ratkaisut vapauttavat organisaation resursseja, sillä ulkopuolinen palveluntarjoaja hoitaa prosessin alusta loppuun. Lisäksi moni palveluntarjoajista voi auttaa kehitystoimenpiteiden työstämisessä sekä ehkä jopa toteuttamisessakin.

SAAS-TYÖKALUT TYÖNTEKIJÄYMMÄRRYKSEEN
-Itsepalveluratkaisuja jatkuvaan henkilöstöymmärrykseen

SaaS-työkalut tarjoavat moderneja ja joustavia ratkaisuja henkilöstön näkemyksien kartoittamiseen. Näiden työkalujen avulla organisaatiot voivat toteuttaa kyselyitä itsenäisesti ja analysoida vastauksia reaaliaikaisesti. Tietoa voidaan kerätä vaikka joka päivä - vaikka yleensä kahden viikon välein kyselyn toteuttaminen on jo usein ja moni tyytyy harvemmin (esim. kvartaaleittain) tapahtuvaan tiedonkeruuseen.

Mitä hyötyjä SaaS-työkaluista saa?

  • Joustavuus: SaaS-työkalut mahdollistavat kyselyiden räätälöinnin ja nopean muokkauksen organisaation tarpeiden mukaan.

  • Nopea palaute: Reaaliaikaiset tulokset mahdollistavat nopean reagoinnin ja jatkuvan kehittämisen. Useat palvelut mahdollistavat myös tulosten jakamisen läpinäkyvästi työntekijöille ilman, että tuloksia tarvitsee erikseen heille raportin muodossa tarjoilla.

  • Tiedolla johtaminen: Itsepalveluratkaisut sopivat erityisesti yrityksille, jotka haluavat jatkuvaa palautteenkeruuta ja pyrkivät olemaan hyvin data-ohjattuja.

DEI eli MONIMUOTOISUUSTYÖHÖN TARKOITETUT TUTKIMUKSET
-Inklusiivisuuden kehittäminen

Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja inklusiivisuuden (DEI) nykytilaa sekä työntekijöiden niihin liittyviä kokemuksia ja odotuksia selvittävät tutkimukset auttavat luomaan työpaikkoja, joissa jokainen työntekijä voi kuulua joukkoon ja kokea itsensä arvostetuksi.

Työnantaja voi haluta esimerkiksi kattavasti kartoittaa henkilöstönsä vähemmistöidentiteettejä ymmärtääkseen monimuotoisuuden nykytilaa (kuinka suuria erilaiset vähemmistöt työpaikalla ovat), ovatko organisaation käytänteet syrjiviä tai kuinka hyvin on onnistuttu rakentamaan inklusiivisuutta. Jos työnantajalla olisi yksilötasolla tällaista tietoa jokaisesta työntekijästään, se voisi selvittää, tulevatko vähemmistöjen edustajat palkattua organisaatioon yhtä todennäköisesti tai etenevätkö

he urallaan yhtä nopeasti kuin muut. Tähän Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan anna mahdollisuutta. Rodun, etnisen alkuperän, poliittisten mielipiteiden, seksuaalisen suuntautumisen ja geneettisten tietojen kaltaisten arkaluontoisten tietojen käsittely on kiellettyä.

Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes työntekijän suostumuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja ei voi ylläpitää yksilöivää henkilörekisteriä esimerkiksi työntekijöiden seksuaalisesta suuntautumisesta edes henkilöstön luvalla. Anonyymi tieto ei kuitenkaan ole tietosuojasääntelyn piirissä.

Tämän vuoksi erityisesti monimuotoisuustyössä kannattaa käyttää ulkopuolista tahoa tiedonkeräämiseen, jotta vastaajien anonymiteetti herkistä aiheista puhuessa varmasti säilyy. Vastaajatkin usein arvostavat sitä, että he voivat luottavaisemmin mielin vastata hyvin henkilökohtaisia asioita ja näkemyksiä käsittelevään kyselyyn, kun sitä on tekemässä joku muu kuin oman firman HR-osasto.

Mitä hyötyjä DEI-tutkimuksista saa?

  • Monimuotoisuuden nykytilanne: Työnantajat voivat kerätä vain rajatusti tietoa muista työntekijöidensä erilaisuuden lähteistä kuin iästä, sukupuolesta ja kansallisuudesta. Anonyymi selvitys luo paremman kuvan työpaikan monimuotoisuuteen ja eri ryhmien kokemuksiin. Näin luodaan pohja muutosten suunnan ja vauhdin mittaamiselle sekä voidaan tunnistaa ja purkaa syrjiviä ja poissulkevia rakenteita ja käytänteitä. Ja näin vähitellen tehdä työpaikasta toimivampi kaikille.

  • Työnantajabrändin vahvistaminen: Inklusiivisuus lisää vetovoimaa etenkin nuorempien työntekijäsukupolvien silmissä. Faktojen jakaminen työpaikan monimuotoisuudesta sekä inklusiivisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemuksista on arvokasta viestintämatskua.

  • Strateginen monimuotoisuustyö: DEI-tutkimusten avulla voidaan löytää kehityskohteita, jotka eivät vastaa vain äänekkäimpien esittämiin tai muutostrendien vaatimiin kehityskohteisiin vaan aidosti tuovat niin organisaation kuin sen ihmisten arvostamia muutoksia.

TYÖNANTAJABRÄNDI-TUTKIMUKSET
-Vetovoimainen työnantaja

Työnantajabrändi-tutkimukset keskittyvät ymmärtämään, miten organisaatio koetaan työnantajana ja miten sen houkuttelevuutta voidaan lisätä. Lisäksi ne antavat arvokasta tietoa tavoiteltujen työntekijäryhmien odotuksista työtä ja työnantajaa kohtaan. Osa tutkimuksista myös tarjoaa vertailutietoa eri työntekijäryhmien ja työnantajien välillä.

Mitä hyötyjä työnantajabrändi-tutkimuksista saa?

  • Viestien viilaaminen: Tutkimukset tarjoavat dataa työnhakijoiden odotuksista ja auttavat kehittämään organisaation viestintää entistä vetovoimaisemmaksi. Tieto kilpailijoiden työnantajakuvasta auttaa oman viestin asemoimisessa halutulla tavalla.

  • Toimenpiteiden tehokkuus: Tutkimukset kertovat ovatko mielikuvat liikkuneet toivottuun suuntaan. Ne voivat myös paljastaa, jos työpaikasta on liikkeellä totuudesta eroavia näkemyksiä. Lisäksi erilaisten toimenpiteiden, kuten rekrytointimarkkinoinnin tai oppilaitosyhteistyön, tehokkuutta voidaan selvittää ja myös kerätä kohderyhmältä kehitysideoita tulevaa varten.

  • Kohdentaminen: Ymmärrys kohderyhmän odotuksista, huolista ja näkemyksistä sekä eri viestintäkanavien käyttömääristä ja -tavoista mahdollistaa toimenpiteiden ja viestien kohdentamisen tietylle osaajaporukalle.



Henkilöstötutkimuksien perehtyneitä tutkijoita

SaaS-työkaluja työntekijöiltä kysymiseen

DEI-tutkimuksiIN KESKITTYNEITÄ

Työnantajabrändi-tutkimuksiEN TEKIJÖITÄ

Miikka Huhta
Edellinen

Bisneskirja-kisa - voitettu
Seuraava

Monimuotoisuus työelämässä -kirja pääsi Bisneskirja-kisan FINAALIIN